|
2/4 | |
| Sota-aikana ja sen
jälkeen jauhatustakin koski "koko kansan korttipeli": säännöstelykupongit,
joiden avulla valvottiin tilojen itselleen jauhamia viljakiloja. Muistelujen mukaan
kupongit eivät koskaan oikein tahtoneet riittää, ja joskus hyväntahtoinen mylläri
sitten leikkasikin niitä säästellen. Myllyn konttorikoppi rakennettiin 1940-luvulla. Tätä ennen paikalla oli ollut pulpetti kirjallisia töitä varten. Konttorikopissa rahastettiin asiakkaat, kirjoitettiin kuitit ja leikattiin säännöstelyaikana kupongit. Kopin nurkassa seisova kamiina lämmitti varsinkin talvisaikaan viljanjauhatusta odottavia asiakkaita, joskin välillä lienee lämmikettä hankittu sisäisestikin.
|
Jauhatusmaksu oli 1900-luvun alussa markka säkiltä. Ellei rahaa ollut, maksun sai suorittaa myös jauhoina. Säkkikohtainen maksu houkutti tietenkin tuomaan mahdolli-simman suuren ja täyden säkin, ja joskus myllärit saivat ihmetellä lähes maata hipovia kantamuksia. Vasta 1920-luvulla leipäviljan taksa määräytyi painon mukaan, ja viljasäkkejä alettiin punnita ennen jauhatusta.
|
|
|
||