Suomen alueellinen jako
Suomen eri alueet ovat luonnonolosuhteiltaan ja perinteisiltä elinkeinoiltaan erilaiset. Niiden kansankulttuurissa on toisistaan eroavia piirteitä. Suureksi osaksi kansankulttuurin erot johtuvat siitä, mistä päin vaikutteita on saatu ja milloin. Suomi on jaettu kansankulttuuriltaan läntiseen ja itäiseen piiriin. Länsi-Suomelle luonteenomaisinta oli peltoviljely ja talonpoikaiskulttuuri ja savo-karjalaiselle alueelle kaskikulttuuri. Uskontoraja puolestaan vahvisti Suomen ja ortodoksisen Karjalan kulttuurieroja. Peltoviljelijän maailmankuva sitoutui kylään ja taloon. Kaskiviljelijän maailmassa kiintopiste oli kylän sijaan suku. Viljely ei ollut paikkaan sidottua, vaan viljelijä saattoi muuttaa kauaskin. Erot idän ja lännen välillä säilyivät kauan. Viime vuosisadan lopun maatalouden tehostuminen, koneistuminen sekä valistus yhtenäistivät viljelyä ja samalla maaseutuväestön elämää koko maassa.
Napsauta alueita ja lue lisää
